Foorumin arkisto 2002–2012

DJ:n,muusikon ja muiden tärkeiden oikeudet/niiden puute

Aloittanut Klaus Kustaa 14.4.2011 · 51 viestiä · 5 284 katselua · viimeisin 10.6.2011

#1

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KAL_newssite%2FAMLayout&cid=1194674546846&p=1194626958999&pagename=KALWrapper

Koska asia kuitenkin synnyttää mielipiteitä suuntaan ja toivottavasti toiseenkin, niin odotan Gramexmafialaisena ja sikaporvarinatsimuusikkoäpärien nöyränä edustajana keskustelua aiheesta. Jos jollain riittää mielenkiintoa tehdä asiasta jopa oma topikki, niin hyvä.
Voimme sitten vuodatusten jälkeen tarkastella olemassa olevia vaihtoehtoja mahdollisesti turhan hintaviksi koetuille DJ-lisensseille. Halukkaat saavat myös soittaa minulle. Puhelinnumero löytyy Gramexin kotisivujen yhteystietosiosta ja useilta foorumilaisilta. Mutta pliis älkää soittako keskellä yötä. Mä ,lapset ja vaimo yritetään nukkua.

Peace Out,
KKKlaus 666Kustaa

#2

Jeppis. Ollaan tässä uudistusehdotelmaa kirjailemassa asian tiimoilta. Toivomuksena olisi saada tähän vähintäänkin rempallaan olevaan menettelyyn muutosta inhimillisempään/käytännönläheisempään/nykyaisempaan suuntaan.

Asia on erittäin kinkkinen ja herättää paljon kysymyksiä mm.:
-Onko oikein, että 5keikkaa tai 150keikkaa vuodessa soittava dj maksaa saman verran lisenssistä?
-Millä perusteella Indiejulkaisut/omakustanteet tai muut epäviralliset ei-julkaisut kuuluvat lisenssin piiriin?
-Jne jne

Mutta hyväpä, että löytyy paikallinen kenen kanssa tätä asiaa voisi tarkastella.

#3

Tätä samaa keskustelua käydään nyt varsin aktiivisesti todella monella foorumilla ja hyvin erityyppisten dj:iden toimesta. (Teknopuolen Dj Orionhan on ollut käsittääkseni eniten keskustelemassa näiden järjestöjen kanssa) Paljon puhetta - muttei toki toimia - on myös ollut dj:iden etujärjestönkin perustamisen puolesta. Varmaan järkevin tapa ratkaista asia olisikin jotenkin keskitetysti.

#4

hyvä muuten tää otsikointi, koska must ois kiva kuulla kans artistien näkemystä asiasta. En nimittäin osaa kelaa asiaa varmasti tarpeeks deepisti toisten saappaista.

laitan oman inputin tähän juttuun tos vähän myöhemmin. Toivottavasti syntyy jotain keskustelua.

#5

Mäksä kirjoitti:

hyvä muuten tää otsikointi, koska must ois kiva kuulla kans artistien näkemystä asiasta. En nimittäin osaa kelaa asiaa varmasti tarpeeks deepisti toisten saappaista.

sen verran tähän että otsikko oli siis mun tohon keskustelun siirron yhteydessä liimaama, ei topicin aloittajan.

#7

nää mekanisointimaksut (btw. suurinta paskaa maailmassa) ym. olivat, joskus kun harkitsi serranon hankkimista, viimeinen naula arkkuun.

mielenkiinnolla kans seuraillu tätä lisenssi keskustelua vaikka ämppyjä en soitakkaa. Aika kaukana kätevästä, saati reilusta systeemistä tällä hetkellä.

#8

vihaan tätä keskustelua niinku vihaan veroilmotusta. monella tapaa samoin, itse asiassa.

jotain ns. edunsaajan ja toisaalta myös deejiin näkökulmasta:

toi mekanisointimaksu on, joo, aikamoinen levyjään digitoivan seratodeejiin näkökulmasta. toisaalta ihan hyvä kysymys on, että miksi niitä vinyyleitä pitää digitoida? siks ettei tarvi kantaa mukana? nii... selällään dj-töitä on kuitenkin aina tehty, ja voihan sen rahan sit antaa mekanisointimaksun maksamisen sijaan vaikka taksikuskille?

Niinhän se kuitenkin noiden Orionin selvitysten mukaan meni, että mekanisointimaksu pitää maksaa vain, kun tekee biisistä uuden kopion, eli siirtää sen levyltä kovalevylle tai CDRlle (cdr-soittamista en muuten vaan yhtään millään käsitä..). Sitä ei siis makseta, kun biisi on ostettu suoraan digimuodossa sille koneelle, jolta se soitetaan.

Mekanisointimaksu, ja myös haukuttu vanha kasettimaksu on käytännössä ainoat systeemit, joiden kautta myös kaupallisesti epäviisasta musiikkia julkaiseva tekijä saa julkaisuistaan yhtään mitään.

Mekanisointikorvaus tulee siis jokaiselle levyn tehneelle artistille (siis tekijälle, esittävät artistit on sit taas asia erikseen), riippumatta siitä, myydäänkö levyä 1 vai 1000 kappaletta.
Tää jotenkin aina esitetään pointtina, että "kun ne mun maksut menee vaan risto asikaiselle...". Juu, ei ne oikein jakaudu, mutta nää on nimenomaan ne ainoat pienet välit, joista senttiäkään tihkuu ns. vaihtoehtoisemman musan tekijöille.

Ainakin mun muistikuva ja kokemus on kasettimaksusta, että mitä enemmän teoksia sulla on rekisteröitynä (siis sanoituksia, sävellyksiä, sovituksia) ja julkaistuna, sitä useamman jonkun triljoonasosan koko "potista" saat. Määrä korvaa laadun, hehheh, joo.
Ehkä kela on väärä, mutta ajattelisin että samantyyppistä jakoa sovellettaisiin myös tähän deejiiltä kerättävään mekanisointiläjään.

nyt jo ihan liikaa tähän osallistuneena sanon vielä omana näkökulmanani, että onhan täs nyt tekopyhästelyä kaikilla puolilla.

you can hate me now.

#9

Toisaalta miks niitä vinyylejä pitäis kantaa mukana kun levyllä oleva artisti voisi esiintyä livenä ja levyihin laitettavan rahan vois laittaa vaikka siihen keikkapalkkioon?

#10

Ja takas asiaan-->

Mutta niin, olisiko niin kamala ajatus, jos tämä maksu siirtyisi ravintolan/paikan jossa dj soittaa maksettavaksi? Valvontamekanismi olisi keskitettyä ja pienikuluisempaa. Eikö?
Vuosimaksu tulisi toki olla inhimillinen, jotta pienemmät paikat valitsisivat jatkossakin elävän ihmisen dj-homman hoitamiseen tietokoneistetun playlist -palvelun sijaan.

#11

Kirjoitin juuri todella pitkän ja seikkaperäisen selostuksen tekijänoikeuksista, tekijänoikeuslaista, musiikin tekijänoikeusjärjestöistä, tekijänoikeuksiin liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista ynnä muusta.

Tämä paskiainen oli logannut minut ulos ja teksti katosi kuin tuhka tuuleen. Lievästi sanottuna vituttaa, mutta niin vituttaa DJ:täkin, joten tasoissa ollaan.

Yksi asia, jonka siinä mainitsin oli se, että olisi mukavaa tavata halukkaiden kesken ihan fyysisessä muodossa ja keskustella näistä asioista epävirallisen puolivirallisesti, koska se on mielestäni mielekkäämpää kuin tylsä ja usein tylynoloinen nettikeskustelu. Toiveeni olisi, ettei keskustelua tarvitsisi käydä kuitenkaan esim Klubin bäkkärillä lauantaina klo 03:30 kännissä. Kommentoikaa ehdotusta ja jos kannatusta löytyy niin yritetään säätää sopivaa aikaa. Mukaan olisi tervettulleita kaikki halukkaat DJ:t ja miksei artistitkin.

Totesin myös että teen tätä nettikirjoitusjuttua vapaa-ajallani yksityshenkilönä, tuoden ainoastaan esille joitakin faktoja edustamastani tahosta, eli Gramex ry:stä. Toivoisin, että jatkossakin ihmiset vihaisivat minua ihan itseni vuoksi, eikä sen vuoksi missä työskentelen.

#12

resupekka kirjoitti:

Ja takas asiaan-->

Mutta niin, olisiko niin kamala ajatus, jos tämä maksu siirtyisi ravintolan/paikan jossa dj soittaa maksettavaksi? Valvontamekanismi olisi keskitettyä ja pienikuluisempaa. Eikö?
Vuosimaksu tulisi toki olla inhimillinen, jotta pienemmät paikat valitsisivat jatkossakin elävän ihmisen dj-homman hoitamiseen tietokoneistetun playlist -palvelun sijaan.

Ravintoloisijoiden näkökulmasta en osaa varmasti sanoa mitään, mutta kuvittelisin ettei heitä houkuttele tällainen lisämaksu juurikaan. Ravintolathan hoitavat joka tapauksessa maksun musiikin julkisesta esittämisestä, joka on mekaanisen tanssimusiikin ja taustamusiikin yhteiskuluilta sekä Teostolle, että Gramexille melko suuri (riippuvainen toki ravintolan asiakaspaikoista). Lisäksi ravintolat saattavat maksaa jollekin taustamusiikintarjoajapalvelulle, mikäli heillä on sellainen käytössä tai maksaa itse kopiointilisenssiä, mkikäli taustamusiikkia soitetaan esim. tietokoneen kovalevyltä. Sitten on vielä DJ:ten palkkiot ja ne keikkakaljat.

Käytännössä tämä malli toimisi ainoastaan, jos DJ soittaisi pelkästään ravintolan hallinnassa olevaa musiikkia, eli ei toisi omaa musaa mukanaan. Harva DJ kuitenkaan tänäpäivänä moiseen alistuu, uskoisin.

#13

Kaikessa keskustelussa on hyvä muistaa Chyden esille tuoma asia, että mikäli DJ soittaa ainoastaan alkuperäisiä levyjä, ei hänellä ole mitään velvollisuutta hankkia mitään lisenssejä mistään. Tällöin soittelu hoituu ainoastaan julkisen esittämisen luvalla, josta vastaa esim. ravintola, jossa soitto tapahtuu.
Lisäksi vinskan soittaminen on supercoolia ja niiden omistaminen on paljon kivempaa kuin ykkösten ja nollien.

#14

joo jonkunäkönen meetingi ois tos pääsiäisenä varmasti kohdillaan. tai jopa ennen sitä? Mua ainakin kiinnostaa.

mut nyt ekaks ohi aiheen:

Mun mielestä toi mekanisointimaksu on naurettava, eikä edes loppupeleissä auta noita nimettömämpiä artisteja välttämättä pätkääkään. Hyvää musaa on niin paljon tarjolla, et jätän kyl sit vaan CD:nä tai vinskana olevat musat rippaamatta. Ennen pitkää se hyvä biisi julkastaa diginä anyway. Ysäriräpitki alkaa olla kattavasti nois Record Pooleissa..

Ai miks pitää levyjä muuttaa digitaaliseks?

Otetaan nyt ihan esimerkki tästä lähipiiristä:
Vieläki Lepposaa TKU 808 julkastiin vain CD -levynä, kuten about kaikki muukin uus räppi. Mä en soita CD -levyjä, joten vaihtoehdot on jättää VL:n biisit soittamatta tai ripata ne koneelle. Aika simppeliä, eikö?

Ai miks joku on nii dille et soittaa CD-R levyjä? Nii, kaikki ei omista Seratoa/Traktoria jne, mut haluu silti soittaa ehkä uusinta musaa suoraan Beat Portin hypelistalta tai vastaavalta. Ei taida olla muuta vaihtoehtoa ku polttaa CD tai sit toivoa et baarissa on ne avaruusalukselta näyttävät CD-soittimet joihin saa USB –tikun kiinni. AIJJOO, Lifesaveris oli kyl kyselty et voiks biisejä soittaa iPadilta...

Vinyylit on kivoja, himassa. Ehkä Cup & Pintissä tai jopa Torressa. Mut en kyl rupeis raahaamaan 50kg ylimääräst jonnekki Itä-Suomen keikoille. Julkisilla. Muutenki kuljen mielummin kehityksen mukana ku sitä vastaan ja imo Video- ja normi-Seratot sun muut on tätä päivää. Niit vastaa on ihan typerää tapella, se on hukkaan heitettyä aikaa.

Mut anyway toi aito vinyyli vs. feikki serrano on iänikuinen ja ihan vitun turha vääntö. Kyl munki mielest jotain genrejä "kuuluu" soittaa vahalta. Vinyylipuristit varmaa myöntää et vastaavasti jotain genrejä ei ois vieläkään tullu Suomeen ilman Seratoa. Ainakaa näin laajassa mittakaavassa. Enkä mä mitenkää koe olevani ”wäkimpi” tai "epäaidompi" ku esim. Magnus 44, vaik mä soitan binäärilukuja ja Allu levyjä. Jokaisella on oikeus omaa mielipiteeseensä, toki. Ja arvostan Seratoa taitavasti rääkkäävää deejiitä siinä missä vinyyliä tai jopa CD-r:ää hyvin soittavaa kaveriakin.

Mennääs sit aiheeseen ku ollaa ihmetelty tovi:

Ymmärrän, että jonkilainen lupa tai lisenssi tarvitaan DJ -toimintaan. Emmä sitä osaa muille perustella muuten ku sillä mitä on ite nähny ja kuullu. Jengi soittaa YouTube-rippauksia tai kävelee ulkosen kovon kaa kopioimaa deejiiden kovalevyjä. Peruskamaa. Mitäköhä jossai räkälöissä tapahtuu? Soitetaa varmaa suoraa Spotifystä. Siin ei paljo auta vaik kuinka nöyrästi maksaisit ja hoitaisit omasta mielestäs kaiken niinku kunnon kansalainen, ku aina löytyy niitä jotka kusettaa. Se pistää vituttaa et maksat samast musast monee kertaan. Ja tähän ei todellakaan toimi se taksi -vertaus!

iTunesin käyttöehdot on ihan selkeet: ”vain yksityiskäyttöön”. Se on sit isompien tahojen keskustelu et miks digitaalista musaa ei voi tarjota myyntiin ilman noin ahtaita lisenssiehtoja. Hinnat ois varmaa korkeemmat juu..

Mut tän systeemin manailua tai puolustelua mielenkiintosempaa ois must viritellä keskustelua erilaisist ratkaisumalleist et miten hommaa voitas kehittää nykypäivän vaatimuksille.

Mua itteäni syljettää tos lisenssimaksussa sen ajoitus ehkä eniten. Ja onha se summa aika kohtuuton ainakin meikäläisen tuloilla. Keikkojen säätö on aina oma epävarma prosessinsa ja huominenhan on enemmän kuin epävarma. Hommaahan ei helpota et baareilla ei tota massia oo liikaa.
Tää maksu toimis mun mielest paremmin takaperin. Vuoden lopussa maksat keikkaliksoistas jonkun prosenttiosuuden Gramexille. Se ois samal tasapuolisempaa, ku kelaa noit ”tuloeroja” deejiiden välillä. Luulen et täl mallilla Gramex saisi enemmän kerättyä rahaa. Onhan jollain ”kovimmilla” nimillä vuoden liksat jo jossain 100000€ lähellä.

Muokattu 2 kertaa, viimeksi 16.4.2011 klo 14.24

#15

ja jatkuu:

Tää nykyinen lisenssimalli jättää liikaa tilaa todistelun tarpeelle. Sekä Gramexille että DJ:lle. Digitaaliset promot ovat ”vapaita”, niihin ei tarvita lisenssiä. Milläs todistat onko joku äänite promo vai ei ja onko se alun perin digitaalinen äänite? Jostain my12” digipoolissa kun ei käteen jää mitään kuitteja tai todistuksia. Luottokorttia veloitetaan kerran kuussa ja homma on paketissa.

Jamaikalaista musaa saa soittaa ilman lisenssiä, se ei kuulu Rooman sopimuksen alle. Taas kerran pitäis todistaa musiikin alkuperä. Ai ku kiva.

Tuol Gramexin sivuilla on paljo ohjeita, maksulomakkeita sun muuta. Mut en löytänyt vastausta et millasen lisenssin tarviin ku soitan promona saatuja musavideoita Video Seratolla? Se on kuitenkin ihan perusjuttu nykyään. Mites sit kaikkien efektien, looppien yms. käyttö? Eli tilanteet jossa äänitettä muokataan koskematta alkuperäiseen tiedostoon? Club Kiss rundilla noi konkarit ties kertoa ettei niit sais käyttää. Onks näin?

Mul ois vaik kuinka paljon tähän aiheeseen juttua. Mut ois siisti vaihtaa näkemyksiä.

Tähän loppuun yks teoreettinen kysymys, joka vähän sivuaa aihetta:
Minkä takia Mash-upit on rikollisia? Eikö kyseessä ole ns. "derivative work"? Koska kyllähän joku hyvin duunattu mash-up vaatii luovan panoksen tekijältä, kun ruuvailee useasta lähteestä hankittuja vokaaleita uusiksi chopattujen raitojen päälle. Eikö siinä jo täyty luovuuden kriteerit? Eihän joku loopattu sample, tyyliin Nothin But A G Thang, ole periaatteessa sen luovempi ratkaisu. Paitsi sanoituksellisesti.
Miksi sitten tämä on derivative work, joka ei loukkaa tekijänoikeutta, mutta mash-upit järjestäen tunnutaan koettavan rikolliseksi toiminnaksi?

#16

chyde kirjoitti:

vihaan tätä keskustelua niinku vihaan veroilmotusta. monella tapaa samoin, itse asiassa.

Vähän sama täällä, koska:

Vastakkainasettelu tekijänoikeuden haltijoiden ja kulttuurin kuluttajien välillä on väärä lähtökohta tarkastella koko asiaa. Kuluttajien syyllistämisen sijaan pitäisi kritiikki kohdistua mm talouskasvuajatteluun, keinotekoisesta digitaalisesta niukkuudesta hyötyvään markkinatalouteen, sosiaaliturvajärjestelmään, yleiseen käsitykseen rahasta, yleiseen käsitykseen työnteon velvollisuudesta, digitaaliseen materialismiin, yleiseen rahan sokaisemaan kulttuuriin jne.

Esimerkiksi jo pelkkä oikeudenmukainen perustulo/kansalaispalkka-malli varmistaisi kulttuurintuottajan toimeentulon ja tekisi täysipäiväiseksi muusikoksi tai vaikka studioyrittäjäksi ryhtymisestä taloudellisesti huomattavasti riskittömämpää.

MagnuS kirjoitti:

nää mekanisointimaksut (btw. suurinta paskaa maailmassa) ym. olivat, joskus kun harkitsi serranon hankkimista, viimeinen naula arkkuun.

Mäksä kirjoitti:

Minkä takia Mash-upit on rikollisia? Eikö kyseessä ole ns. "derivative work"? Koska kyllähän joku hyvin duunattu mash-up vaatii luovan panoksen tekijältä, kun ruuvailee useasta lähteestä hankittuja vokaaleita uusiksi chopattujen raitojen päälle.

Oikeudenmukaista on että niin kauan kun musiikin kuluttaja ei itse kaupallisesti hyödy hankkimallaan musiikilla, alkuperäisen julkaisun kustannuksella, pitäisi hänellä olla oikeus tehdä sillä ihan mitä tykkää: Muuntaa formaatista toiseen, sämplätä, remixata, kopioda, jakaa, mekanisoida, soittaa yleisellä paikalla jne jne.

resupekka kirjoitti:

-Onko oikein, että 5keikkaa tai 150keikkaa vuodessa soittava dj maksaa saman verran lisenssistä?

Hyvä huomio!
DJ-tominta voi olla deejiille kaupallisesti hyödyttävää tai vaihtoehtoisesti hyvin epäkaupallista esim bissepalkalla. Mielestäni DJ:n hyviin tapoihin kuuluu käyttää laillisesti hankittua musiikkia, koska ne biisithän siinä ovat yksi olennaisin juttu. Mutta jos kaupalliset markkinat eivät pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin on eettisesti täysin hyväksyttyä sortua kansalaistottelemattomuutenn ja kompromisseihin.

Esimerkiksi juuri tämä gramex-kuvio on asia jossa täytyy tehdä kompromisseja. Noin yleensähän näkisin DJ-soiton artistien levy- ja keikkamyyntiä tukevana toimintana, joten ei varmastikaan ole artistien etujen mukaista tehdä hommaa deejiille näin vaikeaksi. Gramexin kannattaisi alkaa tehdä digitaalimusiikkikauppojen kanssa yhteistyötä. Tuoda markkinoille musatiedostoja joista menisi hyvitys esittäjälle, ja joita saisi dj vapaasti soittaa. Lisäksi sellaisille deejiille joilla on jo valmiiksi biisejä hankittuna, voisi myydä pelkkiä käyttölisenssejä raitoihin.

Käsittääkseni mekittävimpiä musiikin kuluttajien oikeuksien rajoittamisen puolesta lobbaavia tahoja ovat levy-yhtiöt. Wikipedia kertoo levy-yhtiöistä seuraavaa:

Levy-yhtiö on äänitallenteiden tuotantoon, valmistamiseen, jakeluun ja markkinointiin, tai musiikin kustantamiseen erikoistunut yritys. Levy-yhtiöillä on yleensä yksi tai useampia levymerkkejä, joilla omaa tai muiden tuotantoa julkaistaan.

Suurin osa levy-yhtiöistä on neljän monikansallisen yrityksen omistuksessa (niin sanottu Big Four), joilla on hallussaan noin 75 prosenttia markkinoista. Nämä neljä ovat:

* EMI
* Sony Music Entertainment
* Universal
* Warner

Tarvitaanko nykyaikana vielä äänitallenteiden tuotantoon, valmistamiseen, jakeluun ja markkinointiin, tai musiikin kustantamiseen erikoistuneita yrityksiä? Varmasti jos haluaa julkaista musiikkia vinyylillä, mutta jos haluaa julkaista musiikka digitaalisesti netissä, niin ei varmasti tarvita. Levy-yhtiöillä on siis historiassa ollut merkittävä rooli välittää musiikkia kuuntelijoille. Tänä päivänä ne yrittävät kynsin ja hampain säilyttää asemansa liiketoimijoina musiikin jakelussa ja taistella epätoivoisesti kopiointia vastaan.

Minun puolestani levy-yhtiöt, tekijänoikeusjärjestöt, raha ja markkinatalouden mekanismit saisivat jyllätä ihan entiseen tapaansa fyysisten levyjen jakelussa. Epätoivoisessa taistelussa digitaalista kopiointia vastaan, lobbajien olisi parempi jo luovuttaa. Musadiggari, joka haluaa tukea artisteja, löytää kyllä tarjonnasta tallenteen, joka tukee artistia eniten. "Laitonta lataamista" tai epäeettisiä artistien saavutuksilla loisivia ylikansallisia levy-yhtiöitä voi kuluttaja halutessaan boikotoida.

Hiljattain oli uutinen, jossa todettiin että äänitteiden lainaaminen kirjastosta on vähentynyt. Onko tämä jokin ihme, kun kuluttajan on huomattavasti helpompi ladata musiikkinsa netistä, kuin hakea kirjastosta cd ja ripata se mp3-soittimeensa? Jos kirjastotoiminta olisi pysynyt nykykehityksessä mukana, niin kirjastot tarjoaisivat musiikkia asiakkailleen myös netin kautta. Kirjastot varmasti toimisvatkin näin, elleivät tekijänoikeusjärjestöt olisi tätä vastaan.

Koko internet, vertaisverkot ym kannattaisi oppia näkemään maailmanlaajuisena suurena kirjastona. Meidän kaikkien ihmisten yhteisenä rikkautena. Markkinatalous kuitenkin vaatii toimiakseen sen että digitaalisessa materiaalissa pidetään yllä keinotekoista niukkuutta. Meidän olisi mahdollista kopioida kaikki kirjat, musiikit, leffat, oppimateriaalit, ohjemistot ym ilmaiseksi kaikille maailman ihmisille muutamalla sorminäppäilyllä, kuluttamatta lainkaan luonnonvaroja tms maapallon resursseja. Se että rajoitamme tätä jonkun taantumuksellisen järjestelmän tukemiseksi, on yksinkertaisesti ihmiskunnan kollektiivista tyhmyyttä. Onko joku tästä väitteestä eri mieltä? Haluaisiko joku että esim youtubesta otettaisiin kaikki tekijänoikeuksien alainen materiaali yhtäkkiä pois?

Tossa lopussa oli varmaan juttuja, joita kaikki teistä ei tuossa muodossa sulata, mutta mainitaan nyt puolustukseksi vielä, että itse olen hyvin aktiivisesti vinyylilevyjä ostava henkilö. Tämänsuuntainen piraatti-ideologia sopii kuitenkin hyvin arvomaailmaani ja ihmettelen useinkin miksei se uppoa läheskään kaikkiin punavihreisiinkään päihin. Vihollinen on kuitenkin kummallakin ideologialla yhteinen.

#17

Kiitos kattavasta vastauksesta baariasiasssa Klaus K. Tapaaminen olisi erittäin hyvä idea!

Ravintolathan hoitavat joka tapauksessa maksun musiikin julkisesta esittämisestä, joka on mekaanisen tanssimusiikin ja taustamusiikin yhteiskuluilta sekä Teostolle, että Gramexille melko suuri (riippuvainen toki ravintolan asiakaspaikoista).

Hmm, silti näkisin, että ns DJ-maksun voisi yhdistää tuohon julkiseen esittämiseen? Kuten Mäksä totesi: nykyinen lisenssimalli jättää liikaa tilaa todistelun tarpeelle. Sekä Gramexille että DJ:lle.

Lisäksi vinskan soittaminen on supercoolia ja niiden omistaminen on paljon kivempaa kuin ykkösten ja nollien.

-Vinyylien soittaminen on varmastikin juuri tätä monelle - harrastuksena tai kakkostyönä.
-Digitaalinen aikakausi (aluksi CD:t/muistitikut nyt Seratot) on tuonut lähemmäksi mahdollisuutta olla ammatikseen dj. Eräänlainen unelma-ammatti, kunhan ei unelmoi rahasta. Päivätöikseen ei kovinkaan moni suomalainen DJ soita pelkästään vinyyliä, siitä on turha kiistellä.
Arvostan suuresti dj:tä, jotka soittavat yhä vinyylillä. On sitä saatanallista matkalaukkua tullut kannettua myös aikanaan.
-Mun mielestä taas Seraton soittaminen on supercoolia ja paljon kivempaa kuin vinyylien soittaminen, mutta tässä puhutaan jo vahvasti sellaisista mielipiteistä, jotka eivät sovi imo sellaiseen keskusteluun, jossa on tarkoitus "muuttaa lakia".
Toiset tykkää jenkkiautoista niiden harvinaisuuden, muotoilun ja vaikka sen aitouden takia, toiset ostaa nissan micran kun se syö vähän bensaa eli on käytännöllinen. Nojoo vertaus on paska, mutta tässä vinska vs serre asiassakin liikutaan vahvasti tunnepohjalla.
-Seratolla soittamisesta voidaan monen kikkailuun keskittyvän dj:n kohdalla puhua jo lähes uudesta taidemuodosta mash uppeineen/acapella mixeineen, live remixeineen midi kontrollereineen jne.
-Asia, joka on minulle tärkein on, että jamaikalainen uusi musiikki, jota soitan ei ilmesty enää (joitain poikkeuksia lukuunottamatta) 7" vinyylinä, vaan digitaalisena dj-promona.

Ei sovi myöskään unohtaa, että juuri DJ:t ovat myös merkittävä laillisen digitaalisen musiikin ostajaryhmä.

From some other forum: I as a DJ am getting mp3's from record labels and record pools. Some of them are still not published, some never will. So what am I copying here, when there is no official hard copy of it?

Niimpä.

#18

Vuoden lopussa maksat keikkaliksoistas jonkun prosenttiosuuden Gramexille.

-Mahdotonta valvoa

Toimivuuden/houkuttavuuden kannalta yksi järkevähintanen lisenssivaihtoehto, joka kattaa väh 15 000biisiä, joko ravintolalle tai dj:lle lienee ainoa vaihtoehto mielestäni.

#19

kannatetaan tapaamista, jossa jokainen jättää pahimman vittuiluasenteen kotiin. itse ainakin tahtoisin yrittää. puolet on monet, ja mä ainakin olen toistaiseksi useammalla niistä.

ja klasun kommenttiin sama; vihataan toisiamme mieluummin persoonina kuin töiden vuoksi. en mä ainakaan diggaa kenestäkään teistä deejiinä,
itsestäni puhumattakaan.

#20

Mielestäni keskustelu on ollut hyvää ja asiallista, jossa on tullut hyviä pointteja esiin. Allekirjoittanut ei ole tarkoituksella halunnut kuulostaa kovin vittumaiselta vaikka aihe kieltämättä vähän sellainen onkin. Hatunnosto siitä että topicin avaus tuli tältä suunnalta.

#21

Olen nukkunut huonosti keskiviikosta lähtien, kun olen pähkäillyt näitä juttuja. Vaimo on jo ehdottanut psykiatrin tapaamista, mutta taidan jättää väliin vielä toistaiseksi. Vastailen justiinsa muutamiin ilmenneisiin asiohin virallisen sedän näkökulmasta, mutta painotan edelleen että kuitenkin yksityishenkilönä. Edelleenkään en välitä karvan vertaa tekijänoikeusrikkomuksista, joita esim. tällä foorumilla saattaa tapahtua. Siinä mielessä en halua tuoda töitä kotiin ja kaikki voi olla jatkossakin huolestumatta siitä mitä tänne postailee. Isoveli ei valvo (paitsi siis kuten postaukseni ensimmäinen lause todentaa, eli univaikeuksien vuoksi)(ja minähän olen tietenkin isoveli vain omalle pikkuveljelleni ja hän asuu Kemissä).

Asiaan lainailujen muodossa:

#22

Mäksä kirjoitti:

Ai miks joku on nii dille et soittaa CD-R levyjä? Nii, kaikki ei omista Seratoa/Traktoria jne, mut haluu silti soittaa ehkä uusinta musaa suoraan Beat Portin hypelistalta tai vastaavalta. Ei taida olla muuta vaihtoehtoa ku polttaa CD tai sit toivoa et baarissa on ne avaruusalukselta näyttävät CD-soittimet joihin saa USB –tikun kiinni. AIJJOO, Lifesaveris oli kyl kyselty et voiks biisejä soittaa iPadilta...

Sillähän ei sinällään ole väliä mistä musiikkia soittaa. Vaikka soittais kännykästään. Musiikin ollessa kopioitua/tallennettua tai digitaalisesta kaupasta hankittaessa yksityiseen käyttöön tarkoitettua sen julkiseen käyttöön tarvitaan aina lupa. Oikein aikuisten oikeesti sääntöjen mukaan mentäessä lupa tulee hankkia etukäteen ja se on tietenkin maksullinen. Eihän tässä maailmassa mikään ole ilmaista.

Mäksä kirjoitti:

Vinyylit on kivoja, himassa. Ehkä Cup & Pintissä tai jopa Torressa. Mut en kyl rupeis raahaamaan 50kg ylimääräst jonnekki Itä-Suomen keikoille. Julkisilla. Muutenki kuljen mielummin kehityksen mukana ku sitä vastaan ja imo Video- ja normi-Seratot sun muut on tätä päivää. Niit vastaa on ihan typerää tapella, se on hukkaan heitettyä aikaa.

Minunkin mielestäni on hienoa, että teknologia kehittyy ja ihmisten duunit helpottuu. Uusia innovaatioita tehtäessä sekä "rautapuolella", että softapuolella olisi kuitenkin innovoijien hyvä miettiä myös käytännön käytössä vastaan tulevia juriidisia seikkoja. Musan kohdalla tekijänoikeuksia. Usein ne jäävät varmasti melko pienelle miettimiselle, kun varsinkin laitepuolella hommat tehdään kuitenkin dollarinkuvat silmissä ja ainakin freewaresoftaa kehittelevät it-nörtit ovat suurelta osin varmaan niitä uuden uljaan digimaailman robin hoodeja, jotka lähtökohtaisesti vastustavat tekijänoikeuksia ja haluavat tehdä niille mahdollisimman paljon hallaa.

Vastuuta on toki myös uuden teknologian käyttäjillä. Kun DJ siirtyy käyttämään digitaalista musiikkia tulee hänen tietää tai ottaa selvää siitä mitkä hänen velvollisuutensa tässä muutoksessa ovat. Huonoja vertauksia siihen, että helpompi ja vaivattomampi elämä tulee "kalliimmaksi" löytyisi miljoonia. Esim. Businness luokassa matkustaminen on mukavampaa ja vaivattomampaa, kuin turistiluokassa. Se on myös kalliimpaa.

Mäksä kirjoitti:

Mitähän joissain räkälöissä tapahtuu? Soitetaa varmaa suoraa Spotifystä. Siin ei paljo auta vaik kuinka nöyrästi maksaisit ja hoitaisit omasta mielestäs kaiken niinku kunnon kansalainen, ku aina löytyy niitä jotka kusettaa.

Spotifyta käytetään räkälöissä yllättävän vähän ja siihen on helppoa puuttua: yleensä riittää kun sanoo sen kerran ettei sitä voi käyttää julkisesti. Muuten rälälöissä lauletaan Karaokea huonosti vanhoilta alkuperäisiltä laserdisceiltä, joiden kotelot ovat aivan saatanan repaleisessa kunnossa ja joita ei kukaan taatusti tehtaile piraattina vuonna 2011. Taustamusa tulee radio Novasta.

Tuolla Tampereella kun pyörittiin, niin Tesomassa oli ainoa huomauttamisen aihe yksi Elton Johnin ryssäpiraattilevy, jonka ravintoloitsija katkaisi kiltisti pyydettäessä. Kaikki takavarikoidut läppärit lähtivät keskusta baareista ja yökerhoista.

Mäksä kirjoitti:

iTunesin käyttöehdot on ihan selkeet: ”vain yksityiskäyttöön”. Se on sit isompien tahojen keskustelu et miks digitaalista musaa ei voi tarjota myyntiin ilman noin ahtaita lisenssiehtoja. Hinnat ois varmaa korkeemmat juu..

Käsittääkseni on myös olemassa nimenomaan ammattideejiikäyttöön tarkoitettuja digimusiikkikauppoja, joista saa ostettua hyvälaatuisia kaikin puolin tekijänoikeusclearattuja waveja luonnollisesti hieman korkeampaan hintaan. Näistä ostettaessa on hyvä pitää huolta, että saa jonkinlaisen kuitin/todistuksen, jota on hyvä pitää keikoilla mukana, jotta voi sen tarvittaessa esittää tukaroiville musapoliiseille.

Mäksä kirjoitti:

Mua itteäni syljettää tos lisenssimaksussa sen ajoitus ehkä eniten. Ja onha se summa aika kohtuuton ainakin meikäläisen tuloilla. Keikkojen säätö on aina oma epävarma prosessinsa ja huominenhan on enemmän kuin epävarma. Hommaahan ei helpota et baareilla ei tota massia oo liikaa.

Kopiointi julkiseen käyttöön on ollut luvanvaraista ja maksullista jo silloin kun ainoa kopiointialusta on ollut tuhnuinen c-kassu. Se ei siis ole mikään uusi asia. DJ-lisenssi on kehitetty CD-r:ien yleistyttyä, helpottamaan tätä ammattikuntaa pakollisten ja lakisääteisten maksujen hoitamisessa. Sekään ei ole siis mikään uusi juttu. Se on ainoastaan ajankohtaista nyt, koska Serraanon perheen lisääntyessä kanien lailla asiassa on havaittu selkeitä laiminlyöntejä. Huvittavaahan on se, että ns. ihmisjukeboxi DJ:t, jotka ovat soittaneet kopioitua musaa jo pitkään ja työskentelevät leipääntyneenä jonkin ohjelmapalvelun kautta risteilyaluksilla ja s-ryhmän yökerhoissa, ovat maksaneet DJ-lisenssiä alusta asti mukisematta. Vasta nyt kun oikeasti musiikkiin intohimoisesti suhtautuvat, taitavat DJ:t ovat siirtyneet vinskoista digimusaan, on lisenssiä kohtaan tullut valtaisaa vastustusta.

Tähän loppuun esitän vielä kaikkein perinteisimmällä kopiointimaksumallilla, miten digitaalisen musiikin soitto ei yhtäkkiä olekaan kauhean kallista:

Jos ei halua hankkia DJ-lisenssiä, on biisien käyttöoikeus mahdollista hankkia myös vanhalla kunnon ostoura menetelmällä. Tällöin kopioitavasta/tallennettavasta biisistä tehdään raportointi Gramexin J-P Koikkalaiselle ja siitä maksetaan kertaluontoinen hinta 1,09€ +alv. Sama tehdään myös Teoston kanssa, joilla hinta on halvempi, koska Teosto on keskittynyt elävään musiikkiin ja levytettyjen biisien kopiointi ei täten kosketa heitä, kuten se koskettaa meitä(Gramexia). Näiden lupien verolliseksi yhteishinnaksi tulee reilut kaksi euroa. Digitaalinen biisi iTunesilta maksaa noin euron. Yhteishinta on reilut kolme euroa ja sinulla on elinikäinen käyttöoikeus tähän kopioon. Tietty jos läppärin kovo tekee tenät, joutuu kyseisen summan maksamaan uudestaan, mutta toisaalta jos vinyyli/CD hajoaa, joutuu senkin hankkimaan uudestaan. Vanhanaikaiset DJ:t soittavat biisejä pääasiassa Maxeilta, niiden paremman äänenlaadun takia. Maxit maksavat uutena yleensä 6-10€, niissä on tietysti mukana myös joku kuppainen remixi (Pete Rockin tai Large Professorin remixit ovat tietty hyviä) ja radioeditti, joita ei juuri tule soitettua, tai sitten soitetaan nimen omaan sitä remixiä. Joka tapauksessa maxilta tulee yleensä soitettua pääasiassa sitä yhtä tiettyä biisiä/versiota ja se tulee näin ollen kalliimmaksi kuin digibiisin käyttä.
Joutuuhan siinä näkemään vaivaa, kun täytyy täytellä niitä biisitietoja ja lähetellä niitä tekijänoikeusjärjestöille ja maksaa niistä, mutta kaiken tämän pystyy tekemään siinä näyttöpäätteellä ja samaan aikaan voi olla treffeillä facebookissa tai konsertissa youtubessa tai harrastaa välillistä seksiä webcamien välityksellä (lisääntyminen on tietty hankalampaa). Ei tartte lähteä himasta levykauppaan tonkimaan laareja hiessä, selkä paskana ja sormet paperihaavoilla. Digiaika on oikeestaan aika iisii.

#23

Mäksä kirjoitti:

ja jatkuu:
Tää nykyinen lisenssimalli jättää liikaa tilaa todistelun tarpeelle. Sekä Gramexille että DJ:lle. Digitaaliset promot ovat ”vapaita”, niihin ei tarvita lisenssiä. Milläs todistat onko joku äänite promo vai ei ja onko se alun perin digitaalinen äänite? Jostain my12” digipoolissa kun ei käteen jää mitään kuitteja tai todistuksia. Luottokorttia veloitetaan kerran kuussa ja homma on paketissa.

Kansiokikkailu on sallittua. Jos koneelle on tehtynä erilliset kansiot promoille, lisenssinalaisille/maksetuille työbiiseille ja henkilökohtaisessa käytössä oleville himabiiseille, ei kukaan käy sohimaan ja syyttämään. Pääasia on että homma on edes jollain tasolla hanskassa lain näkökulmasta. Palveluiden, joista biisejä hankitaan tulisi toimittaa jonkinlainen tosite hankinnoista, vaikka ne olisi digitaalisessa muodossa. Jos ei kuittia tule automaattisesti, niin pyytämällä se pitäisi saada. Jos ei saa, niin en suosittele sellaisten palveluntarjoajien käyttämistä, vaikuttavat hyvin epäilyttäviltä.

Mäksä kirjoitti:

Jamaikalaista musaa saa soittaa ilman lisenssiä, se ei kuulu Rooman sopimuksen alle. Taas kerran pitäis todistaa musiikin alkuperä. Ai ku kiva.

Tässä tuli puhelinkeskustelun aikana pieni lapsus. Rooman sopimus on pohjana, kun puhutaan musiikin julkisesta esittämisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. kiinalaiset ravintolat saavat soittaa kiinalaista musiikkia ilman Gramex sopimusta (Teoston kanssa kuitenkin tarvitsevat sopimuksen). Kopioinnissa vaikuttavat muut kansainväliset sopimukset, uusimpana WIPO http://www.wipo.int/portal/index.html.en johon suomikin kuuluu. Nämä sopimukset ovat globaaleja, eli kopiointipuolella käytännössä katsottuna kaikki musiikki on suojattua ja näin ollen luvanvaraista. Siis jos kiinalainen ravintola soittaa kiinalaista musiikkia iPodilta, se joutuu tekemään Gramexin kanssa kopiointilisenssin.

Mäksä kirjoitti:

Tuol Gramexin sivuilla on paljo ohjeita, maksulomakkeita sun muuta. Mut en löytänyt vastausta et millasen lisenssin tarviin ku soitan promona saatuja musavideoita Video Seratolla? Se on kuitenkin ihan perusjuttu nykyään.

Musavideoihin tarvitaan julkisen esittämisen puolella erillinen sopimus, koska niissä on myös kuvallisen puolen tekijät oikeutettuja saamaan tekijänoikeusmaksuja. Itse asiassa musavideoista tehdään kaksi sopimusta, toinen Gramexin edunsaajien kanssa ja toinen entisen ÄKT:n nykyisen IFPI Finlandin edunsaajien kanssa. Kopiointipuolesta en osaa edes lähteä arvailemaan mitään, mutta uskoisin että Gramexin sähköisen median apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika tietää. Voin kysellä asiasta häneltä, ellet itse halua: mailiosoite on etunimi piste sukunimi ät gramex piste fi.

Mäksä kirjoitti:

Tähän loppuun yks teoreettinen kysymys, joka vähän sivuaa aihetta:
Minkä takia Mash-upit on rikollisia? Eikö kyseessä ole ns. "derivative work"? Koska kyllähän joku hyvin duunattu mash-up vaatii luovan panoksen tekijältä, kun ruuvailee useasta lähteestä hankittuja vokaaleita uusiksi chopattujen raitojen päälle. Eikö siinä jo täyty luovuuden kriteerit? Eihän joku loopattu sample, tyyliin Nothin But A G Thang, ole periaatteessa sen luovempi ratkaisu. Paitsi sanoituksellisesti.

Mashupit eivät ymmärtääkseni ole rikollisia, mikäli ne on clearattu, eli biisien käyttöön on hankittu luvat. Tätä ei tietenkään pysty tekemään suoraan Gramexin kautta, vaan luvat täytyy hankkia oikeudenhaltijoilta itseltään ja sitten myös tekijänoikeusjärjestöiltä. Sen sijaan mash-upit ovat usein luvattoman paskoja, kuten myös editit ja blogiremixit, mutta se on jo asia erikseen. Luovaa tai ei, niin räppipuolella jenkeissä alettiin clearaamaan sampleja 80-90-lukujen taitteessa, kun James Brown ja kumppanit olivat tarpeeksi asian perään huutaneet. Tämä tarkottaa sitä, että Dr Dre on toiminut luvan kanssa ja siksi G-funk on legit ja hipsterimusa on illegal niinkuin Jamal.

#24

Kaimani Ollin kanssa onkin näitä asioita puitu jopa fyysisessä muodossa. Häneltä löytyy idealismia ja nuoruudenpaloa, minulta löytyy kapitalismin ja realismin sekaista tukarismia. Tässä muutamia taantumuksellisia näkemyksiäni:

olli kirjoitti:

Oikeudenmukaista on että niin kauan kun musiikin kuluttaja ei itse kaupallisesti hyödy hankkimallaan musiikilla, alkuperäisen julkaisun kustannuksella, pitäisi hänellä olla oikeus tehdä sillä ihan mitä tykkää: Muuntaa formaatista toiseen, sämplätä, remixata, kopioda, jakaa, mekanisoida, soittaa yleisellä paikalla jne jne.

DJ:t hän toki ottaessaan vastaan palkkion tai edes sen yhden bissen hyötyvät taloudellisesti muiden tekemästä musiikista, mutta sehän nyt on selvää eikö?

olli kirjoitti:

Minun puolestani levy-yhtiöt, tekijänoikeusjärjestöt, raha ja markkinatalouden mekanismit saisivat jyllätä ihan entiseen tapaansa fyysisten levyjen jakelussa. Epätoivoisessa taistelussa digitaalista kopiointia vastaan, lobbajien olisi parempi jo luovuttaa. Musadiggari, joka haluaa tukea artisteja, löytää kyllä tarjonnasta tallenteen, joka tukee artistia eniten. "Laitonta lataamista" tai epäeettisiä artistien saavutuksilla loisivia ylikansallisia levy-yhtiöitä voi kuluttaja halutessaan boikotoida.

Minun puolestani piraattiaatteen kannattajat voisivat jaella kaikessa rauhassa kaikkea, mikä on alunpitäen julkaistu epäkaupallisessa mielessä. Netti on pullollaan cc-lisenssillä julkaistua musaa, kännykkäkameroilla kuvattuja kotifilmejä ja "indie leffoja", freeware softaa ja pelejä. Sieltä luulisi riittävän jokaiseen makuun ja kaupalliset julkaisut voisi sitten jättää rauhaan ja näin boikotoida niitä ylikansallisia levy-yhtiöitä ja samalla myös pienlevy-yhtiöitä, jotka kärsivät muuten piratismista myös.

olli kirjoitti:

Hiljattain oli uutinen, jossa todettiin että äänitteiden lainaaminen kirjastosta on vähentynyt. Onko tämä jokin ihme, kun kuluttajan on huomattavasti helpompi ladata musiikkinsa netistä, kuin hakea kirjastosta cd ja ripata se mp3-soittimeensa? Jos kirjastotoiminta olisi pysynyt nykykehityksessä mukana, niin kirjastot tarjoaisivat musiikkia asiakkailleen myös netin kautta. Kirjastot varmasti toimisvatkin näin, elleivät tekijänoikeusjärjestöt olisi tätä vastaan.

Kukas se kokoomuslainen kunnanvaltuutettu olikaan, joka totesi ettei kallista ja julkisin varoin ylläpidettävää kirjastolaitosta enää tarvita, kun meillä on Google? Piraatit vaikuttavat olevan asiassa samoilla linjoilla. Onneksi on kansalaispalkka, jonka turvin kaikki entiset kirjastotyöntekijät, entiset luovan alan työntekijät, entiset luovaan alaan tarvittavan fyysisen laitteiston ja myös digitaalisen ohjelmiston valmistajat (myös ne Napster t-paitaiset koodaajat), riistoporvarilevymogulit, elokuvatuottajat, kirjailijat, kirjakustantajat, Shuren studiomikrofonitehtaan väki ym. tulevat työttömät voivat ryhtyä tekemään jotain muuta, kuten harrastelijamusiikkia tai subun rännäämistä.

olli kirjoitti:

Meidän olisi mahdollista kopioida kaikki kirjat, musiikit, leffat, oppimateriaalit, ohjemistot ym ilmaiseksi kaikille maailman ihmisille muutamalla sorminäppäilyllä, kuluttamatta lainkaan luonnonvaroja tms maapallon resursseja. Se että rajoitamme tätä jonkun taantumuksellisen järjestelmän tukemiseksi, on yksinkertaisesti ihmiskunnan kollektiivista tyhmyyttä.

Osoitan tyhmyyttäni kysymällä kannustaako tämä visio uuden luomiseen? Lähtökohtaisesti kuitenkin ihmiset hankkivat asioita internetin kautta ilmaiseksi, koska se on mahdollista, ei siksi, että he ajattelisivat samalla jotain kehitysmaiden massasivistämistä digitaalisten oppikirjojen vapaan levittämisen avulla. Ihminen on ahne ja laiska eläin. Se haluaa tehdä kaiken itselleen mahdollisimman helpoksi ja mahdollisimman halvaksi. Se hankkisi kaiken ilmaiseksi, kotoaan poistumatta, elintarvikkeista elämänkumppaniin, mikäli teknologia sen mahdollistaisi. Valitettavasti teknologia ei mahdollista sitä vielä muun kuin ns. henkisen omaisuuden osalta, eli kaiken sen minkä pystyy muuttamaan digitaaliseen muotoon ja uppaamaan nettiin. Onko sitten niin, että kaikki, minkä teknologian kehitys mahdollistaa, oli se sitten laitonta tai laillista, pitäisi helppoutensa varjolla muuttua myös itsestäänselvyydeksi ja yleisesti hyväksytyksi?
Mitäs sitten kun lähitulevaisuudessa teknologia kehittyy ravintoloitsijoiden mieliksi siihen suuntaan, että ihmis DJ:den sijaan soiton hoitaa interaktiivisesti toimiva ja tunnelmia sensoroiva edullinen virtuaali DJ, joka vielä ilmentyy 3D projisoituna Proteuksena ilman paita kaiken kansan ihailtavaksi? Onko teknologian kehittyminen edelleenkin hauskaa ja helpottavaa? Eipä tarvitse enää DJ:tenkään vaivautua viikonloppuna klubille. Voi jäädä himaan vetämään kalsarikännejä tietokoneen ääressä kansalaispalkan turvin. Ja Facebookissa on kuitenkin paremmat bileet käynnissä.

#25

arvostan panosta ja vaivaa mitä vastauksien tekemiseen on nähty!

Nyt nukkumaan siellä, toivottavasti uni maittaa!

virtuaali DJ, joka vielä ilmentyy 3D projisoituna Proteuksena ilman paita kaiken kansan ihailtavaksi?

tää itseasias on jo olemassa :D haha

tuli nimittäin joskus kutsu soittamaa nettikameran välityksellä johonki klubille. ois omal ruudul pyöriny livefeedi sielt tanssilattialt. Semi extremeä.

takas asiaan:

mä silti haluisin viel jonku meetingin, jos Klaus K:lle passaa edelle? Kyl ne asiat mulle ainaki aukee paremmin keskustelemalla ku tällee netistä lukemal.
Ja varmaan helpottais myös Iso-Ollin olemista ku huomaat ettei turussa oo yhtäkää deejiitä joka ei osais erottaa työtä ja henkilöä. (ei sillä et sitä murehtisit)

Ennen pääsiäistä ei taida enää joutaa, mut mites sen jälkeisel viikol? Mulle passaa kaikki paitsi torstai.
Jos saatais jostain joku rauhallinen mesta mihi mahtuis meit vähä useampikin. Nii ja onks enää muil ku meikäl kiinnostust?

#26

resupekka kirjoitti:

Hmm, silti näkisin, että ns DJ-maksun voisi yhdistää tuohon julkiseen esittämiseen? Kuten Mäksä totesi: nykyinen lisenssimalli jättää liikaa tilaa todistelun tarpeelle. Sekä Gramexille että DJ:lle.

Julkinen esittäminen ja kopiointi/tallentaminen (johon DJ-lisenssi kuuluu) ovat kaksi täysin erillistä tuotetta. Ne määrittyvät eri lainkohtien mukan ja siksi kai niiden yhdistäminen ei ole käytännössä mahdollista. On toki mahdollista, että ravintola maksaa DJ:n lisenssin, jos se niin haluaa, mutta epäilen että ravintolitsijat eivät liiemmin diggaa siitä, että DJ paukkii seuraavana iltana naapuriin soittamaan heidän maksamallaan lisenssillä. DJ-lisenssi on aina kuitenkin sidonnainen siihen musiikkiin, jota dj:t käyttävät ja mukanansa kanniskelevat ja siksi sen sisällyttäminen ravintoloiden julkisen esittämisen maksuihin on mahdotonta.

Ravintolan maksama DJ-lisenssi voisi toimia esim. siten, kuin vaikkapa ymmärtääkseni Bar Kukan DJ-palkkio politiikka. Äxsästä haettavien levyjen sijaan DJ saisikin ravintoloitsijalta ihan oman lisenssinsä.

Toinen tapa minimoida oma tappio lisenssiä hankkiessa on tietenkin hinnoitella se mukaan omaan keikkapalkkaansa, kuten vaikkapa matkakulutkin hinnoitellaan.

resupekka kirjoitti:

Lisäksi vinskan soittaminen on supercoolia ja niiden omistaminen on paljon kivempaa kuin ykkösten ja nollien.

-Vinyylien soittaminen on varmastikin juuri tätä monelle - harrastuksena tai kakkostyönä.
-Digitaalinen aikakausi (aluksi CD:t/muistitikut nyt Seratot) on tuonut lähemmäksi mahdollisuutta olla ammatikseen dj. Eräänlainen unelma-ammatti, kunhan ei unelmoi rahasta. Päivätöikseen ei kovinkaan moni suomalainen DJ soita pelkästään vinyyliä, siitä on turha kiistellä.
Arvostan suuresti dj:tä, jotka soittavat yhä vinyylillä. On sitä saatanallista matkalaukkua tullut kannettua myös aikanaan.
-Mun mielestä taas Seraton soittaminen on supercoolia ja paljon kivempaa kuin vinyylien soittaminen, mutta tässä puhutaan jo vahvasti sellaisista mielipiteistä, jotka eivät sovi imo sellaiseen keskusteluun, jossa on tarkoitus "muuttaa lakia".

Myönnän että oli hieman provosoivaa ja asiaan kuulumatonta läppää. Mun on vaan pakko päästä "viimeisenä mohikaanina" vittulemaan tosta Serrojen käytöstä. Vähä sama kuin streittarina mun on kiva päästä vittuilemaan sen droppaajille. Onhan toki totta, että jos itse soittaisin useamman kuin sen kymmenkunta DJ-keikkaa vuodessa, en olisi streittari ja omistaisi autoa,
enkä nauttisi kaikesta hyötyliikunnasta, johon minulla on mahdollisuus levypakkia kantaessa (muutoin harvoin liikuntaa harrastavana ihmisenä), Serato olisi hyvä vaihtoehto.

resupekka kirjoitti:

From some other forum: I as a DJ am getting mp3's from record labels and record pools. Some of them are still not published, some never will. So what am I copying here, when there is no official hard copy of it?

Niimpä.

Ilmaiseksi levy-yhtiöltä saatujen promojen kohdalla ei ymmärtääkseni tarvitse maksaa kopiointimaksuja. Varsinkaan jos biisiä ei ole vielä julkaistu ja etenkään silloin jos sitä ei ikinä edes julkaista. Silloinhan kyseessä ei ole kaupallinen äänite? Tällöin ei edustamani muusikotkaan saa biisistä mitään, mutta biisihän on varmaan lähtökohtaisesti paska jos sitä ei kannata julkaista ja se taas on muusikoiden (tietty myös säveltäjän ja sanoittajan) oma vika. :)

Hämmästyttää hieman kuitenkin se ajatusmalli, että DJ:n pitäisi saada biisit ilmaiseksi promoina ja pitäisi saada soittaa niitä ilman kopioinnista/tallentamisesta syntyviä tekijänoikeusmaksuja, päästä tällä lailla toteuttamaan joka pojan unelma-ammattia, saada imaiset bisset, saada klubin kuumimmat mimmit ja vielä keikkaliksa. Siis oishan se ihan järjettömän siistiä, mutta hyvä niitä realiteettejakin on pitää mielessä. Ja realiteetti on se että tekijänoikeuslaki oikeuttaa tekijät saamaan korvauksia erinäisistä asioista liittyen töittensä hedelmiin. Levykaupatkin maksavat musiikin julkisesta esittämisestä, vaikka sielläkin jonkin verran promotoidaan bändejä/artisteja ja pyritään edistämään niiden uraa.

#27

Hyvin idealististahan tämä mun suhtautuminen tähän asiaan on, mutta onhan muutoksia sääntöihin ennenkin saatu aikaan kansalaistottelemattomuudella.

Klaus Kustaa kirjoitti:

Osoitan tyhmyyttäni kysymällä kannustaako tämä visio uuden luomiseen? Lähtökohtaisesti kuitenkin ihmiset hankkivat asioita internetin kautta ilmaiseksi, koska se on mahdollista, ei siksi, että he ajattelisivat samalla jotain kehitysmaiden massasivistämistä digitaalisten oppikirjojen vapaan levittämisen avulla. Ihminen on ahne ja laiska eläin. Se haluaa tehdä kaiken itselleen mahdollisimman helpoksi ja mahdollisimman halvaksi.

Kyllä ihminen on hyvinkin luova, kunhan kulttuuri antaa luovuudelle puitteet. Meidän kulttuurissa raha halutaan valitettavan usein nähdä kannustimena kaikelle luovallekin toiminnalle. Luovuutta kuitenkin esiintyy rahattomissakin ihmisyhteisöissä ja esimerkiksi musiikkia on tehty ennen tekijänoikeuksien keksimistäkin. Varmasti ennen rahankin keksimistä.

Ja ihan samalla tavalla jos yleistät että mashupit ovat pääsääntöisesti paskaa, niin mä voin yleistää että rahan takia tehty musiikki on pääasiassa paskaa.

Tuohon ihmisen luontaiseen ahneuteen en myöskään usko. Sekin on kulttuurinen ilmiö. Meidän talousjärjestelmä ja kristinusko perustuvat olettamukselle että ihminen on luonnostaan ahne, minkä kautta se on juurtunut kulttuuriimme. Tämän suhteen elämme tällä hetkellä kiihtyvää kulttuurievoluution vaihetta, ja olen melko varma että varsinkin itseäni nuoremmat ikäluokat alkavat väkisinkin itseni tavoin ajattelemaan näitä asioita enemmän myös "laatikon ulkopuolelta".

Laiskuus, tai se, että haluaa tehdä itselleen asiat helpoksi, ei ole pahe. Se on ennemminkin kannustin muokkaamaan elämäämme lepposempaan suuntaan.

#28

Aika diipiksi menee, mutta menköön?

Ensiksikin; hyvä että on "virallisten tahojen" edustajia mukana, sekä sellaisia, joilla on ensi käden tietoa Gramexin/Teoston jäsenenä olemisesta.

Aika moni digi-DJ piti varmasti viime perjantaihin saakka Gramexin tarkastajia urbaanilegendana, muttei enää. Lisenssi tuli hankittua aika äkkiä, siihen menikin sitten loppukuun ja Vapun viihderahasto.

Sitten omia mieleipiteitä:

1) Digi Vs. Vinyyli-eipäs-juupas -keskustelu on ihan turha.
Vinyyli "keepin' it real" -miehille ja digi-formaatti muille?

Jos kaikki uusi musiikki, joka on LAADUKASTA julkaistaisiin vinyylillä NOPEASTI, niin aivan varmasti soittaisin ja ostaisin enemmän vinyyliä.
Itselle Serranon hankinnan yksi syy oli juuri se, ettei läheskään kaikkea haluamaansa saanut vinyylillä, vaikka odotteli sen 4-5kk CD-version jo ilmestyttyä.

Se tatsi on kuitenkin aivan oma lukunsa, kuten myös n. 100-150 levyn raahaaminen keikalle (tuplat ja 12"-maxit albumien sijaan) oli aika raskasta. Samoin se satunnainen feedback/rumble/levyjen warppautuminen kesällä auringonpaisteessa yms.

2) Tuolla yöelämässä kulkee (varsinkin PK-seudulla) paljon sellaisia nuorempia soittajia, jotka ei todellakaan ole kiinnostuneita muista formaateista kuin digistä, ja hankkivat sen keinolla millä hyvänsä, kuten Mäksä jo huomautti (YouTube/torrentit/blogit). Sen takia olisi hyvä että saataisiin jonkinmoinen järkevä lisenssi. Ja juottolalla/esiintymispaikalla olisi oikeus tsekata se ja evätä soittomahdollisuus ilman sitä.

3) Se lisenssi. Britit ovat kehittäneet hemmetin kätevän setin, 200£/30 000kpl, maksat sen ja ihan sama mitä soitat ja missä. Olikohan niin, että toi lisenssi toimii suurimmassa osassa EU:ta (ihan ulkomuistista tempaisin)?
Koska toi Gramexin/Teoston lisenssi "urista" on aika naurettava. Maksan näistä kappaleista tänä vuonna, ja ensi vuonna (ellei jo ensi kuussa) ne ovat vanhoja, eli siis niillä ei saa enää porukkaa samalla tavalla liikkeelle. Jos ne eivät mahdu enää lisenssin piiriin, pitää minun tuhota ne, tai ne ovat "laittomia".

4) Mäksä sivusi jo aikaisemmin promo-pooleja, joihin päästäkseen täytyy todistaa, että on DJ (omalla kohdalla jopa tuli tarkistusmaili). Sitten maksua vastaan saa digitaalisia tiedostoja soitettavaksi, vastapalvelukseksi täytyy antaa palautetta (hitti/shitti/bängeri/ravintolalaivakelpoinen/ärsyttävä rallatus), joka on käsittääkseni levy-yhtiöille/artisteille tärkeää, erityisesti niille, jotka tehtailevat klubi-musaa. Ja ennenhän promo-levypoolit lähettivät ihan CD/12":tä postissa, eikö? Tai edustaja kävi tyrkkäämässä kädestä käteen lätyn? DJ:t voivat myös olla promotoimatta musiikkia, josta kuitenkin usein maksamme, koska maksulliset/"ammatitason" tiedostot ovat parempilaatuisia eli kuulostavat isommalla PA:lla hyvältä. Tietääkseni maailmalla on aina välillä DJ:t pistäneet jonkun artistin/levy-yhtiön pannaan/soittokieltoon, kun homma ei ole miellyttänyt.

5) Miten toimii tilitys ulkomaille? Siis kun Gramex saa rahat DJ:ltä jotka yleisesti Suomen yökerhoissa soittavat verrannollisesti vähän kotimaista musaa (poislukien Rähinä-posse/satunnaiset Suomalaiset klubi-musat), niin millä perusteilla rahat lähtevät Suomesta muihin maihin, ja näkeekö artisti mitään rahoja, vai ottaako levy-yhtö omansa pois? Jos maksan Duck Saucen (hittibiisi, mutta silti pieni labeli) uudesta remiksistä, ja soitan sitä (lisenssin alla, tottakai), niin kummasta artisti tienaa enemmän? Ja mistäs Gramex tietää, mitä DJ:t soittaa klubeilla, varsinkin kun raportointivelvollisuus poistui (onneksi, kelaa mitä paperitöitä niissä tunnistetiedoissa joka illan jälkeen)? Jaetaanko nuo massit radiosoittolistoja indikaattoreina käyttämällä? Eli L. Tähkä, Pitbull ja Adam Lambert nappaa suurimmat päältä noista lisenssimaksuista.

Ja siis lopuksi sanottakoon, tuen mielelläni artistia ostamalla musiikkia, ja käymällä keikoilla. Kaikki promot joita olen pieniltä labeleilta/artisteilta saanut, niin olen soittanut. Pitää vielä muistaa, erittäin kärjistetysti, että DJ on kuitenkin joltain kannalta katsottuna yleisön armoilla, jos yleisö ei diggaa (liian vanha tai suppea selektio/paskat skilssit/ei tilannetajua) ei uusiakaan keikkoja tipu. Nykyaikana yleisö on usein erittäin musiikkitietoista uusista tuulista, niin miksi DJ:tä kahlitaan? Suomalaisen DJ:n kilpailukyky laskee, prkl...

:D

#29

resupekka kirjoitti:

Asia on erittäin kinkkinen ja herättää paljon kysymyksiä mm.:
-Onko oikein, että 5keikkaa tai 150keikkaa vuodessa soittava dj maksaa saman verran lisenssistä?

Sama tulee vastaan usein julkisen esittämisen kohdalla, koska ravintola joka on auki vain viikonloppuisin, maksaa samaa kuukausimaksua kuin ravintola joka on auki joka päivä.

Kaupan puolella taas kauppa joka on Urjalan asemalla maksaa samaa neliömääräistä vuosimaksua, kuin kauppa joka on Kampin kauppakeskuksessa.

Tai meidän perhe, jonka televisionkatselu rajoittuu tyttäremme katsomaan Pikkukakkoseen ja Galaxiin viikoloppuaamuisin maksaa saman TV-lupamaksun, kuin entinen telakkatyöläinen (joka ei edes maksa sitä tv-lupamaksua), joka katsoo televisiosta kaiken yö-chattia ja teksti-tv:tä myöten.

Tekijänoikeusjärjestöjen pääasiallinen tehtävä on kerätä tekijänoikeusmaksuja ja tilittää ne edelleen edunsaajille. Gramexilla pyritään pitämään kustannukset minimissä, eli työntekijöitä on suhteessa liian vähän, heillä on suhteessa liian vähän työaikaa ja liikaa töitä sekä suhteessa liian pieni palkka innostuakseen tekemään töitä vapaa-ajallaan (kuten minä nyt tässä teen). Gramex tilittää edelleen lähes 90% keräämistään rahoista, reilu kymmenen prossaa menee hallinnointiin. Sama ei toteudu vaikkapa erinäisten hyväntekeväisyyskeräysten kohdalla ja niissä duunia tehdään kuitenkin hyväntekeväisyyspohjalta.

Pointtini on, että mikäli meillä olisi lukemattomia eri malleja erilaisista maksuista kaikille eri toimialoille ja niitä valvottaisiin erilaisin määrein ja barometrein, mitä etukäteen, mitä jälkikäteen, voisi olla että edunsaajiemme entuudestaankaan ei niin valtaisat tekijänoikeustulot (pottia on jakamassa yli 44 000 suomalaista taiteilijaa ja tuottaja sekä ulkomaalaisten sisarjärjestöjen edunsaajat päälle) pienenisivät vielä melkoisesti, hallinnointikustannusten noustessa pilviin. Vai olenko lainkaan oikeilla jäljillä?

#30

olli kirjoitti:

Hyvin idealististahan tämä mun suhtautuminen tähän asiaan on, mutta onhan muutoksia sääntöihin ennenkin saatu aikaan kansalaistottelemattomuudella.

Totta. Pitää myös olla valmis kantamaan vastuu, kun narahtaa ja kokea vaikkapa sitten se marttyyrikuolema. ;)

olli kirjoitti:

Kyllä ihminen on hyvinkin luova, kunhan kulttuuri antaa luovuudelle puitteet. Meidän kulttuurissa raha halutaan valitettavan usein nähdä kannustimena kaikelle luovallekin toiminnalle. Luovuutta kuitenkin esiintyy rahattomissakin ihmisyhteisöissä ja esimerkiksi musiikkia on tehty ennen tekijänoikeuksien keksimistäkin. Varmasti ennen rahankin keksimistä.

Tästäkin keskustelimme livenä ja mielipiteeni oli se, ettei se tunteenpalo musiikin luomista kohtaan välttämättä säily ainiaan samalla volyymillä, kuin nuorena, innokkaana ja emotionaalisena. Tällöin asiaa saattaa ruveta puntaroimaan myös taloudellisesta näkökulmasta kun rahakin on kuitenkin keksitty (tai vaihtotalous ylipäätään). Jos joku on toiminut ammattimuusikkona vaikkapa 40-vuotta, niin ei hän välttämättä ole asiasta aivan yhtä innoissaan kuin oli silloin joskus. Siitä huolimatta hän on mielestäni oikeutettu saamaan palkkaa työstään, mikäli hän hoitaa hommansa hyvin.

Ja tosiaan kuten jo aikaisemmin sanoin sitä pelkästä luovuuden vimmasta täysin ilmaiseksi duunattua matskua on tarjolla netissä pilvin pimein. Siitä vaan nauttimaan. Mutta jos joku haluaa myös ansaita luovalla työllä, niin antakaahan nyt toki heille siihen mahdollisuus. Jos se koetaan kapitalistisena riistona, niin ei siitä tarvitse silloin kiinnostua.

olli kirjoitti:

Ja ihan samalla tavalla jos yleistät että mashupit ovat pääsääntöisesti paskaa, niin mä voin yleistää että rahan takia tehty musiikki on pääasiassa paskaa.

Olen kanssasi asiasta samaa mieltä. Radiota ei pysty kuuntelemaan, koska sieltä tulee pääsääntöisesti paskaa musaa. Miljoonat ihmiset diggaavat sitä paskaa ja ostavat tai siis ostivat sitä enne. Nykyään sen saa bittorrentteina. Mieti miten paskaa on mashupit, jotka on tehty musiikista, joka on tehty rahan takia. :o

olli kirjoitti:

Tuohon ihmisen luontaiseen ahneuteen en myöskään usko. Sekin on kulttuurinen ilmiö. Meidän talousjärjestelmä ja kristinusko perustuvat olettamukselle että ihminen on luonnostaan ahne, minkä kautta se on juurtunut kulttuuriimme. Tämän suhteen elämme tällä hetkellä kiihtyvää kulttuurievoluution vaihetta, ja olen melko varma että varsinkin itseäni nuoremmat ikäluokat alkavat väkisinkin itseni tavoin ajattelemaan näitä asioita enemmän myös "laatikon ulkopuolelta".

Minä uskon, että perusjantterit, lippatukkaossit ja muut perussuomalaiset, jotka kuluttavat sitä rahan takia tuotettua paskaa musaa ja downloadaavat sen nykyään ilmaiseksi netistä, koska se on mahdollista, tulevat jatkossakin olemaan maassamme enemmistö ja meidän kaltaiset (vaikkakin joissain asioissa eriäviä mielipiteitä omaavat) tietyllä tavalla (itseämme mitenkään jalustalle asettamatta) "kulttuurillisesti valveutuneet" ihmiset olemme jatkossakin vähemmistö. Ja sitten on vielä se kansanosa, joita löytyy yllättäen myös nuorista, jotka eivät käytä tietokonetta ja joita ei digitalisoitumisen nimeen vannotut kulttuurievoluutiot kosketa lainkaan.

olli kirjoitti:

Laiskuus, tai se, että haluaa tehdä itselleen asiat helpoksi, ei ole pahe. Se on ennemminkin kannustin muokkaamaan elämäämme lepposempaan suuntaan.

Mistä ne rahat siihen kansalaispalkkaan muuten tulee, joka mahdollistaa kaikkien leppostelun ja harrastepohjisen kulttuurin tuottamisen?

← Muu meininki